Sain Antin toimesta tietää suomalaisesta Tuomas Kilven kirjoittamasta blogikirjasta, jossa on kuulemma kehuttu minun blogiani! Tämä on hienointa sitten sen, kun naapurin auto roihahti tuleen kissan pissittyä akun päälle.
Pitänee hankkia kirja vaikka ihan tuon viittauksen vuoksi! Vai olisiko jollakin kirja jo ja voisi esittää muutaman hyvän lainauksen?
Olen kirjoittanut sen verran moneen otteeseen puhelimesta, että pitäisi varmaan tehdä ihan oma kategoria näille postauksille. No menköön datailun alle edelleen. Joopa, ei vieläkään löydy minun puhelimeeni päivitystä, vaikka Lauri mokomalla tapahtumalla on saanut jo elvistellä vaikka kuinka kauan. Ei ole elämä reilua.
Oletteko koskaan miettineet miksi E70-puhelimessa on sivussa sellainen pieni nappi? Se ilmeisesti toimii pust-to-talk systeemeissä liipasimena, mutta ilman ptt ominaisuutta se (ainakin) toimii ääninauhurin käynnistimenä. Sillä voi nauhoittaa myös puheluita! Onpa kätevää, huutaa Jasmo. Mutta sitten iskevät vuorostaan Nokian insinöörit! Nauhoituksen maksimimitta on tasan 1 minuutti. YKSI! Yksi minuutti! Äly hoi, älä jätä! Samaan aikaan voin videokameralla kuvata koko gigasen muistikortin täyteen kotip… kotitalousnäyttelyn koneita, mutta en voi nauhoittaa kuin minuutin mittaisia klippejä!
Toinen ärsyttävä ominaisuus on se, että puhelua nauhoittaessa puhelin piippailee, niin kovaa vieläpä, että myös vastapuoli kuulee sen. Ilmeisesti kyseessä on jokin lainsäädännöllinen asia, puheluiden nauhoittaminen ilman lupaa ei ole sallittua, mutta mitä sitten? Mielestäni tuolla voisi olla paljonkin hyödyllisiä käyttötilanteita mm. puhelinhaastatteluissa, ihan laillisestikin. Mutta vaikka kysyt vastapuolelta luvan nauhoittamiseen, niin piippaus ei lopu! Joten tällä piippauksella saadaan vesitettyä koko ominaisuus. Live-haastattelua ohjelmalla ei voi taas kaapata, kun nauhoitusaika on niin lyhyt.
Tämä henkilökohtaisesti riipaisi jo sen verta syvältä, että jollekin oli pakko saada valittaa. Ei muuta kuin Tommin s60 blogiin! Valitettavasti blogissa ei ollut mitään aihetta edes läheltä liippaavaa, joten jouduin turvautumaan epätrendikkäästi sähköpostiin.
Tommi vastasikin. Muutkin olivat tuoneet nämä edellä mainitut järjettömät epäkohdat esiin. Tommikaan ei tiennyt niille mitään syytä. Hän lupasi viedä asiaa varovaisesti kahvipöytäkeskusteluihin, mutta ei luvannut mitään. Eikä luvannut myöskään raportoida, salassapitojuttuihin vedoten. Ehkä kuitenkin hiljalleen uudelleen kirjoitettu nauhuri saadaan puhelimiin. Sitten kun se tulisi vielä softapäivityksessä mukana, eikä tarvitsisi uutta puhelinta sen takia hankkia..
Ennen kuin kukaan ehdottaa mitään 3rd party softaa, niin Tommikin sen sanoi, että ne eivät osaa tarttua tuohon ylimääräiseen pikanäppäimeen, eli eivät ole niin käteviä, kuin tämä S60 nauhuri. Joka ei ole kätevä, vaan ihan .
MTV3 ja Yle alkoivat vinkumaan nyt Youtuben tekijänoikeuksista, kun Google osti sen.
Minun ei tarvitse kirjoittaa tästä sen kummemmin omaa mielipidettä, sillä Toni Hintikka teki sen jo, ja olen täysin samaa mieltä.
Töissä olen saanut tutustua moneen asiaan. Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat yksi niistä. Tutustuttuani tämän hetkiseen tilanteeseen, visioin seuraavan tekstin. Teksti ei yritäkään olla täydellinen, vaan siinä on kirjoitettu mahdollisuuksista. Kuvaamani systeemin toimivuudesta ja muusta saa esittää kommentteja.
Kela on ihan oikeastikin on kehittämässä keskitettyä potilastietojärjestelmää, mutta todellisuudessa järjestelmä on paljon kauempana tulevaisuudessa, kuin Kelan sanomat antaa ymmärtää.
Suomessa on kehitetty ja kehitetään sähköistä potilastietojärjestelmää, joka helpottaisi hoitajien ja lääkäreiden työtä. Tällä hetkellä lähes jokainen maan sairaala tai terveyskeskus on ottanut käyttöön jonkin sähköisen potilastietojärjestelmän. Ongelmia kuitenkin on, väitetäänkin, että tällä hetkellä järjestelmien kehittymättömyys lähinnä hidastaa lääkäreiden työtä.
Lisäksi on muita ongelmia. Esimerkiksi Espoon kaupungin tilaama järjestelmä ei ole voinut ongelmien vuoksi päivittyä niin usein, kuin olisi ollut tarpeen. Tämä on paitsi maksanut rahaa, myös edelleen haitannut sairaanhoitoa. Tällä hetkellä päivitykset ovat Espoossa noin vuoden aikataulua jäljessä.
Suomessa eri keskuksissa on eri järjestelmiä, joista kahden suurimman tekijöinä ovat WM-data ja TietoEnator. Nämä järjestelmät ovat tarkoituksella suunniteltu siten, etteivät ne toimi yhteen. Käytännössä tämä estää sähköisten potilastietojen siirtymisen paikkakunnalta toiselle.
Joensuu on eriytynyt porukasta ja rakentanut ulkomaalaisten toimijoiden ja EU-tuen avulla oman sähköisen potilasjärjestelmän, jota pidetään hyvänä, ehkä jopa kilpailevia malleja parempana, ratkaisuna. Järjestelmä kuitenkin on suunniteltu ainoastaan Joensuun keskussairaalan tarpeisiin, eikä se välttämättä soveltuisi muihin ympäristöihin yhtä hyvin. Kunnat, jotka pitäytyvät muissa järjestelmissä, ovat tilaus / ylläpitosopimuksella sidottuja palveluntarjoajaan ja maksavat huomattavia summia kilpailevien järjestelmien kehittämisestä. Ainakin kahta ratkaisua kehitetään tällä tavalla rinnakkain. Kaikkien kuntien yhteen laskettua menoerää en uskalla edes arvailla.
Erilainen lähestymistapa voisi auttaa kehittämään ohjelmista paljon tehokkaampia, lisäämään ominaisuuksia ja silti säästämään rahaa. Lisäksi julkaisusykliä voitaisiin nopeuttaa. Avoin ohjelmistokehitys voisi mahdollistaa kaiken tämän.
Suomeen luotaisiin yhteisö, samanlainen kuin useiden Open Source -ratkaisujen ympärillä on, joka vastaisi järjestelmän kehittämisestä. Intressejä kuulua tähän yhteisöön olisi ainakin laitteistotoimittajilla, ohjelmistotaloilla, yliopistoilla ja muilla oppilaitoksilla sekä kenties myös muilla tahoilla.
Laitteistotoimittajilla, kuten esimerkiksi IBM, olisi intressiä osallistua järjestelmän kehitykseen, sillä parempaa järjestelmää myytäisiin paremmin ja täten myös laitteistoja myytäisiin enemmän. Ylläpitosopimukset voisivat olla mittavia. Muitakin syitä varmasti löytyisi.
Ohjelmistotaloilla on mahdollisuus saada itselleen ylläpitotoimintoja. Eri paikalliset toimijat saisivat paikallisten sairaaloiden ylläpitotehtävät itselleen. Myös muita intressejä voisi olla, muun muassa PR.
Yliopistot ja oppilaitokset voisivat tehdä tutkimuksen kautta, tai jotain muuta reittiä, tarpeelliseksi näkemiään osia järjestelmästä. Esimerkiksi avoimen ohjelmistokehityksen tutkiminen sinänsä voisi motivoida yliopistoja osallistumaan järjestelmän kehittämiseen.
Eikä järjestelmää tarvitsisi kehittää ilman rahaa. Sen lisäksi, että avointa ohjelmistokehitystä tuetaan EU-tasolla ja siihen voisi saada sitä kautta apurahaa, riittäisi nykyisistä mittavista suljettujen järjestelmien kehittämiskuluista jaettavaa projektiin. Alku voisi olla vaikeaa, mutta kun päästäisiin siihen vaiheeseen, että vanhoista suljetuista ratkaisuista voitaisiin luopua, säästöt alkaisivat kasvaa.
Myös muita intressejä avoimeen kehitykseen voisi olla. Koska järjestelmä on hyvin tärkeä Suomelle, on pidettävänä hyvänä asiana sitä, että se ei ole minkään yksittäisen yrityksen hallussa, vaan sen kehitys on hajautettua ja kehitystä kontrolloi valtio.
Järjestelmän valmistuttua ja sitä kansallisesti käytettyä muutamia vuosia, siitä voitaisiin kiinnostua myös ulkomailla. Epäilemättä ulkomailla laitettaisiin omia ratkaisuita alulle, mutta suomalaisten työllistyminen ylläpitotehtävissä ja konsultaatiossa ympäri Eurooppaa, varsinkin Skandinaviassa olisi mahdollista.
Rahan säästämisen lisäksi hyötyjä olisi muitakin. Nykyiset järjestelmät ovat laadultaan kyseenalaisia ja tehokkuudeltaan sekä ominaisuuksiltaan vajaita. Tutkimuksissa on osoitettu, että avoimessa kehityksessä syntyvä koodi on laadukkaampaa kuin suljetussa kehityksessä syntyvä. Lisäksi ohjelmistoihin muodostuu huomattavasti nopeammin ominaisuuksia. Avoin ohjelmistokehitys suosii innovatiivisia ihmisiä. Julkaisunopeus tihenee, asiakkaiden on mahdollista päivittää ohjelmistoaan useammin.
Kuka tahansa voisi suoraan vaikuttaa järjestelmän ominaisuuksiin. Tällä hetkellä järjestelmän tilaaja toivoo järjestelmän toimittajaa korjaamaan jonkin puutteen tai toteuttamaan jonkin uuden ominaisuuden. Tämä tehdään ja päivitys ajetaan ehkäpä vuoden päästä. Avoimessa ohjelmistokehityksessä asia ei ole niin vaikea, vaan toive voidaan esittää suoraan yhteisölle. Jos yhteisö ei toivetta lähde riittävän nopeasti täyttämään, voidaan itse sopivilla keinoilla kehittää (esimerkiksi yhteistyössä muiden ominaisuutta kaipaavien kuntien kanssa) sopiva ominaisuus tai kenties pyytää ylläpitäjää toteuttamaan ominaisuus.
Kun järjestelmän kaikkia eri versioita hallittaessa pidetään huoli yhteistoiminnasta, päästään tilanteeseen, jossa kaikkialla Suomessa toimivat samat tiedot. Minne tahansa asiakas (potilas) meneekin, hänen tietonsa saadaan siellä esiin nopeasti ja varmasti. Kun avoimen lähdekoodin myötä myös rajapinnat ja arkkitehtuuri ovat avoimia, ei ongelmia tule.
Tietoturva on keskeinen asia potilastietojärjestelmissä. Vaikkakin potilastietojen tietoarvoa on ehkä hieman suurenneltu, ei niiden vuotamista vääriin käsiin voida pitää hyvänä järjestelmän tai edes Suomen terveydenhuollon kannalta. Yleisesti ottaen avoimen ohjelmistokehityksen tuotteena syntyvä koodi on tietoturvallisempaa, kuin suljetussa vastineessa. Virheet löytyvät nopeammin ja niihin reagoidaan huomattavasti paremmin kuin suljetussa toiminnassa.
Politiikka on tapahtumien pahin vihollinen. Se, että päästäisiinkö esimerkiksi kehityskuluista ikinä sopuun kuntien välillä on visainen kysymys. Muutenkin ajatus avoimesta kehityksestä voisi säikäyttää monet päättäjät.
Aluksi järjestelmä pitäisi kehittää siihen vaiheeseen, että se voitaisiin ottaa käyttöön pilottikunnissa. Ratkaisuksi käy myös jonkin nykyisen ohjelmiston lähdekoodin avaaminen ja sen käyttäminen perustana uuden järjestelmän pohjalla. Pilottikunnat lähtevät mukaan toimintaan ja antavat kehitysehdotuksia kehitysyhteisölle ja ylläpidolleen, jotka yhdessä (ylläpito luonnollisesti kuuluu osaksi kehitysyhteisöä, halusin vain eriyttää ne toisistaan selkeyden vuoksi) toteuttavat ratkaisuja.
Kun järjestelmästä saadaan kokemuksia ja se edelleen laajenee, voi yhä useammat kunnat liittyä järjestelmän käyttöön. Kun riittävä massa saadaan liikkeelle, kehittäjäyhteisön ulkoinen rahallinen tuki voitaneen lopettaa ja yhteisö pyörii ylläpitosopimusten ja laitetilausten ja muiden ulkoisten intressien varassa.
Jone Nikula kävi eilen puhumassa koululla. En kuullut hänen koko esitystään, sillä tulin paikalle puolituntia liian myöhään ja esiintyminen kesti vain tunnin, mutta kerkisin tehdä jotain huomioita.
Jone tietysti esitti asioita pääasiassa levy-yhtiön puolelta, mutta vaikka järjellä ajateltuna se nimenomaan on bisnestä, niin itseäni vähän harmitti se bisneslähtöisyys ja artistien tuotteistaminen, josta Nikula puhui. Mutta sitähän se todellisuudessa on.
Jone yllätti minut sillä, ettei ainakaan puheen loppupuolella lähtenyt syyttämään piratismia oikeastaan mistään. Hän totesi kyllä, että levyjen myynti on laskenut, mutta samaan aikaan sähköinen levitys avaa valtavat mahdollisuudet. Esimerkkeinä hän esitti kännyköiden soittoääniä, joista epäili esimerkiksi Bomfunk MC’s:ille tulevan enemmän rahaa kuin levymyynnistä. Toisaalta taas back catalog mättöä myydään verkkokaupoissa. Nämä kummatkin ovat artistille ja levy-yhtiölle (varsinkin artistille) ilmaista rahaa, kerran tehty työ maksaa itsensä uudelleen.
Jone yllätti toisellakin tavalla. Hän ei ollut vain julkkis, joka käy näyttämässä naamaansa, vaan hänellä oli ihan näkemys, sanomaa ja logiikka jutuissaan.
PS. Kuunnelkaapa Bomfunk MC’s:n In Stereo -levyn niitä biisejä joista ei tullut ikinä hittejä. Ne on edelleen varsin tuoreita ja hyviä. Eikä varsinkaan puhkisoitettuja.
Ostin Verkkokaupasta omaan E70:iin gigasen muistikortin. Ei ollut muuten kallis. No kuitenkin, minulla oli tuossa vanhalla Nokian kortilla kaikkia bundlattuja ohjelmia, kuten ZipManager jne. Haluaisin saada ne myös tälle uudelle kortille. Yritin varmuuskopiomalla hoitaa asian, mutta en onnistunut. En vielä ole yrittänyt uudelleen, mutta onko jollain tietoa, josko se onnistuis jollain tietyllä tavalla varmasti?
Tänään on opintorahan korotusta vaativia mielenosoituksia ympäri Suomea. Itse en pääse paikalle, mutta olen sitten mukana hengessä edes alla olevan videon verran. Videolle kerätty LTY:n opiskelijoiden kannattelemat kilvet.
Tuossa wanhan trancen perään haikailussa on kyllä yksi mutta. Tai siis, kun ihmiset ovat sitä mieltä, että nykyään tehdään ainoastaan huonoa musiikkia ja että 90-luvulla tehtiin vaan hyvää musiikkia. Sehän ei ole totta. Wanha trance toimii juuri siksi, kun ne mätäpaiseet on aikoja sitten unohdettu ja vain aikansa helmiä ja klassikoita soitetaan. Eikö?
Jokainen meistä on käynyt joissain bileissä. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, paljonko miestyötunteja menee bileiden järjestämiseen. Tekemistä kuitenkin on paljon, varsinkin jos kaikki pitää tehdä itse. Niinhän Club Y:ssä esimerkiksi on. Totuttuun tapaan Techmu kuvasi Making-of videon (joka on valitettavan suuri, pääosin minun vikani..) ja siitä hyvin selviää se, että bileet eivät järjesty eivätkä varsinkaan purkaudu omin avuin. Kun hommaa tehdään vielä harrastuspohjalta, purkajia väsyttää ja huimaa edellisen illan jäljiltä, niin tehokkuus ei monesti ole maksimissaan.
Sen verran täytyy yhtenä Club Y:n pykääjänä kehaista, että työt eivät ole menneet hukkaan. Minun korviini (klubitus, jne) ei ole koskaan kantautunut yhtään valituksen sanaa. Mutta myös kävijät ovat ensiluokkaista porukkaa. Viime kerralla järjestetyissä bileissä kävi kaikkiaan noin 150 ihmistä, eikä yhtäkään järjestyshäiriötä. Mitään ei ollut myöskään rikottu.
Kukaan ei myöskään oksentanut valkoista nestettä.
Olen aina tykännyt myös wanhasta trance-soundista, mutta en ole ollut sellainen henkilö, joka julistaa, että 2000-luvun trance on paskaa. En aio muuttua sellaiseksi henkilöksi vieläkään. Haluan vain ilmaista sen, miten hyvää wanha trance on. Orkidea soitti eilen Tiistain tanssi-illassa varsin maukasta trancea, jossa oli aika vähän uusia hittejä. Muutkin ovat tykänneet.
Lisäksi Spinnin10v bileissä Orionin soittama wanhan ja uuden trancen sekoitus kuulosti erittäin hyvältä. Jos muualla musiikissa 80-luku pyrkii takaisin, niin ehkä konemusiikissa palaamme 90-luvulle, enkä tarkoita nyt 90-luvun dancea.
Se ei välttämättä ole laisinkaan huono asia.
Etsin eilen ohjetta siihen, kuinka pääsen muokkaamaan .mp4 -tiedostoja, joita mm. Nokian kännykät nykyään videokuvasta tekevät. Etsinnän jälkeen #mureakuhalla vinkattiin seuraava linkki:
http://kaizoku-fansubs.com/forum/viewtopic.php?id=29
Sieltä löytyikin kaikki tarvittavat tiedot.