Jasmon blogi


Jasmon blogi tietää paremmin

  • Lunta oli tullut vielä viime yönäkin vähän. Käänsimme aamulla johonkin aikaan suksemme kohti Brunnia (joka on ehkä 3. päivää auki koko kaudella?) ja kabiiniin. Näkyyys vaihteli olemattomasta huonoon, välillä oli pieniä valonpilkahduksia. Emme olleet aivan varautuneet siihen lumimäärään, mikä meitä odotti.

    Ensinnäkin suksemme olivat aivan liian kapeita.

    Brunnin peltoja lähdettiin ensimmäisellä yrityksellä katsomaan. Vyötäröön asti ylettyvä lumi (sukset jalassa) teki liikkumisen vaikeaksi ja paikkojen jyrkkyydet riittivät vain vaivoin viemään meitä eteenpäin. Lopulta huomasimmekin olevamme 25 ruotsalaisen kanssa lykkimässä itseämme alamäkeen. No, ryhmätyöllä siitä selvittiin, yksi aina laski hiihtouraa vähän pidemmälle, ja siirtyi sivuun, sitten tuli seuraava jne. Mitään pohjia tai välikerroksia lumessa ei ollut, sauvalla hakkaamalla esiin tuli ruoho. Vyöryjä ei näkynyt.

    Seuraavat vedot (ruokailun jälkeen) tehtiinkin toiselle puolelle Brunnin seinämiä. Siellä oli a) valmiita jälkiä joita pääsi pois b) jyrkempää maastoa. Muutama veto lähirinteissä ja sitten pitempi lasku luostarille saakka. Lunta oli. Ja ruotsalaisia. Näkyvyys vaihteli. Erityisesti viimeiset pari isompaa kenttää saatiin laskea varsin hyvässä valossa jo.

    Tänään tutuiksi tulivat termit face shot (hiihtokontekstissa..), over the head ja kaikki muut trendikkäät nimitykset sille, että lunta on.

    Oma henkilökohtainen suoriutuminen oli melko nihkeää. Kun lunta on noin paljon, oli mies aika hämillään. Syvä lumi oli aika paljon vaikeampaa kuin osasin kuvitella. Mitenkäs tässä. Mitäs tässä. Sitten saikiin kaivautua esiin lumikinoksesta. Lunta oli sen verran rajusti, että kaatuessa ylöskönyämiseen meni kauan. Simppa vihjasikin nätisti, että kun ei kaatuilisi, niin lasku olisi paljon jouhevampaa.

    Kun vihdoin saavuimme alas (Brunnin ala-asemalle), oli olo aika väsynyt. Könyäminen hangessa on niin saakelin paljon raskaampaa, kuin liihottaminen sen pinnalla ;) Kun pojat lähtivät kohti kabiinia ja uutta nousua, mietin että lähtisinkö itsekin. Samassa universumi antoi minulle vinkin siitä kannattaako lähteä vai ei. Nimittäin hyvin jyrkässä, noin asteen jyrkkyisessä alamäessä, onnistuin heittäytymään perseelleni siten, että sukset ja sauvat levisivät pitkin tienoota.

    Käsitin sen vinkiksi.

    Niinpä poikien noustessa kabiinilla kohti Brunnia, meitsi tallustaa monoskookkeleilla pitkin Eberin valtaväylää. Sen verran matkaa tuolta oli, että kerkisi miettiä, mitä olisi pitänyt tehdä hiihdossa toisin, jotta se olisi sujunut paremmin. Ratkaisukin löytyi.

    Kaatuisi vähemmän.

    Selittelyn makua :)

  • Uusi firmware tuli kuin tulikin puhelimeen.

    3.0633.09.04
    20-11-06
    RM-10
    Nokia E70

    Vaikka päivityksen aikana vetäisin vahingossa puhelimen lattialle siten, että akku irtosi ja päivitys keskeytyi, osasi Nokia Software Updater kuitenkin aloittaa päivityksen alusta ja pitää puhelimeni hengissä. Uskomatonta. Mitä uutta? Ainakin näytön kääntyminen on taas huomattavasti nopeampaa.

  • Tarvitsisin kesäasunnon Tampereelta. Toukokuu – elokuu. Tarjouksia ja vinkkejä otetaan vastaan paitsi kommenteissa, niin myös jazmo [at] qkaasu [dot] com.

  • Mikä on tuo möykky tuolla etäisyydessä?Luntahan siis on. Ongelmaksi tulikin se, että Matson auto on tienvarressa ja niin peittynyt lumeen, ettei siitä voi olla varma, onko se lumikasa vai mikä. Ennen kuin lumiaura ajaa siihen, päätettiin se etsiä ja kaivaa esiin.

    Stilu sondaa autoa esiin
    Stilu etsii autoa sondilla

    Perä näkyy jo!Luntahan siis edelleen on, ja paljon. Kuitenkin sopivalla määrällä lapiointia (lumivyörylapiolla!) tuttuja piirteitä alkaa piirtymään esiin!

    Ei hätää, kyllä tämän jo autoksi tunnistaa!Ahkeralla kaivamisella alkaa auto sieltä esiintymään. Hetken kuluttua vuokraisäntäkin (jonka lumitöitä ollaan tehty enemmän tai vähemmän koko päivä) käy heiluttelemassa. Kuvaaja on liikkeellä t-paidassa ja kokee tilanteen kylmänä. Tämän vuoksi enempää kuvia ei ole. Voidaan kuitenkin sanoa, että auto on turvassa.

    Muitakin pieniä auto-ongelmia meillä on ollut. Ilmeisesti riiraidervitosta pääsi löpö loppumaan tuohon pihaan 10 minuutin tyhjäkäynnin jälkeen. Alamäkeähän tästä olisi koko matka kylän keskustaan saakka, mutta ilman jarru- ja ohjaustehostinta pakun ohjastaminen tiukkojen neulansilmien läpi mietityttää. Jos se päätetään tehdä, lupaan istua kyydissä ja kuvata reissun videolle. Vaikka sitten vakuutusyhtiötä varten ;)

    Onhan melkoista menoa.

  • Kun ei pysy pystyssä, niin pitää poseerata sitten kraaterista.ERC meinasi tylsistyä tänään. Ainoa aktiviteetti on ollut jatkuva lumitöiden teko. Ja lunta onkin tullut aika pirusti. 50 senttiä ei ole mikään mahdoton ajatus. Lumityöt on ainakin 5 kertaa tehdyt ja taas pitäisi mennä tekemään, että isännöitsiä pysyy tyytyväisenä. Pojilla taitaa olla jotain taka-ajatuksiakin mielessä..

    No, tylsistymisen estämiseksi haikkailtiin läheisille pelloille, jotka paikalliseen kuvaan sopivasti ovat varsin kallellaan. Simo toimi hovikuvaajana lumisateisessa säässä ja jotain kuvia saatiinkin. Kuvista voidaan tehdä johtopäätös, että suuttimien asento oli juuri oikea, vaikka toiset sitä aikaisemmin epäilivätkin!

    Hiihto oli kivaa, vaikka telemarkeilla en oikein pystyssä pysynytkään. Saipahan peuhata pehmeässä lumessa, jota oli todella paljon. Laskiessa lumi viuhui suunnilleen vyötärön tasolla – korkeudella, jota en ole koskaan ennen saanut kokea.

    Jännityksellä odotetaan, milloin keli aukeaisi sen verran, että voisimme ottaa ihan hissillä ylös. Lumisade jatkuu rapsakkana edelleen. Hullua.

  • Sinkkipäivä huomenna.

  • Dumppaa! Näillä tunnelmilla ollaan tässä nyt menty hetki. Eilen illalla joskus kahdeksan aikaan alkoi lumisade ja satoi vuorelle ~25 senttiä höyhenenkevyttä ameriikan pyydaa. Auringonpaisteessa sitä sitten tänään vedeltiin, aurinko heijasteli laskijoiden hampaista, kun suu ei meinannut pysyä kurissa. Vaikka lunta ei ollutkaan siitä enempää, niin se oli niin kevyttä, että face shotit oli tosiasia. Pitäisi vissiin alkaa jo katselee leveämpää suksea, kun kelluu huonosti.. No ei tosi, vauhtia kun antaa, niin kelluu. Laskijan vika.

    Kahden aikaan heittikin meille päällensä melkoisen sinkin, joten laskut loppuivat siihen. Ilmassa on lumetussuuttimien aukeamisen katku, saa nähdä. Nyt kyllä sataa jo valmiiksikin lunta. Ja reilusti! Huomenna odotettavissa sinkkiä, mutta katsellaan. Ei tänäänkään pitänyt olla hiihtopäivä, mutta olikin varsin erinomainen!

    Kokoomus voitti vaalitkin. Katseltiin suoraa lähetystä nettistriiminä. Oli saakelin jännittävää!

  • Tänään herättiin kauniiseen aamuun. Lähes tyyni ilma ja kirkkaalta taivaalta paistava aurinko sai miehen iloiseksi. Harmi vaan, että osan päivästä allekirjoittaneella oli oma sinkki päällä, eikä auringonpaisteesta voinut nauttia niin paljon kuin muuten ehkä olisi voinut. Nimimerkki Johtaja ja Matso huitas mäkeen laskemaan vähän, muu osa EberRiiraidCämpistä jäi paistattelee päivää ja löhöilemään terassille.

    Ja terassilla olikin hyvä. Rannetietokone näytti lämpöjä varjossa 24 astetta ja auringonpaiste vielä päälle. Siinä ei voinut muuta, kuin käydä pakastimesta jäätelöä ja katsella vuoria ja pureskella jäätelöä. Stressi on käsitteenä jo täysin unohtunut. Ainut mistä saa stressiä, on aurinkolasien valinta terassille.
    Karseet & keltaisetReiban!Oookkel 2.0

    Yhtä komee kaikissa, tee siinä sitten valintoja!

    Mutta hiihtoa ei olla unohdettu. Aurinkokin juuri meni pilveen ja illalle on odotettavissa lumisateen alkua. Lupaavalta näyttää!

    Elämän tarkoitusta ollaan makeiden juomien kanssa välillä pohdittu. Ura-ajattelu kuulostaa niin oudolta, kun neuvoa antavan jälkeen katselee auringonlaskua vuoristoon. Joku suomiräbäyttäjäkin sano: En vaihtais.

    PS. Naapurin ukko käy tämmösellä kaupassa.

  • Vierailu Stansissa.

    Jospa lumettais.

  • Sveitsissä on kyllä jotain outoja juttuja. Ja jotain outoja ihmisiä.

    Itseruskettavan voiteen ukko. Täällä on yksi ruotsalainen jäbä, jota kaikki piti pro-hiihtäjänä olemuksen ja rusketuksen vuoksi. Muut ruotsalaiset kuitenkin tiesivät kertoa, että äijä ei hiihdä oikeastaan ollenkaan, vaan voitelee naamaansa itseruskettavalla voiteella ja pyrkii näin pääsemään pimujen housuihin. Tätä hän on harrastanut jo monta vuotta.

    Jonottaminen. Keski-Euroopassa ei ilmeisesti jonoteta. Täällä rynnitään. Veikkaisin, että jos otetaan henkilö x, niin hänen odotusaikansa ”jonoissa” olisi lyhyempi, jos ne olisivat oikeita jonoja. Toisaalta, jos ite vaan ”juttu” otsassa painaa eteenpäin jonossa, niin voi etuilla aika paljonkin!

    Tyynyt. En ole ollut kuin kahdessa eri asumuksessa Sveitsissä, mutta vaikuttaa siltä, että täkäläisillä on joku tyynyfiksaatio. Nykyisessä asumuksessa on tarjolla valtavia tyynyjä. Niitä yöllä uudelleen asetellessa vahingossa huitelee yöpöydältä kamat alas. Lisäksi tyyny on pehmeä ja pullea, siihen uppoaa ja niskat ovat aamulla kipeät.

    Seitsemältä herääminen. Jostain syystä täällä herää aina seitsemältä. Ehkä se johtuu siitä, että ei pidetä verhoja kiinni ja ulkona alkaa kirkastumaan seitsemän aikoihin, mutta jännää se on silti. Viime yönä tultiin Spindlen yöriennoista kotiin kolmen aikoihin, syötiin ja vähän ennen neljää nukkumaan. Eteläsiiven asukit heräsivät kaikki seitsemän aikaan ilman kelloa – pirteinä vieläpä!

    Avoimet ovet. Täällä ei muumitaloa, tai muitakaan taloja, lukita öiksi. Tai päiviksi. Tai oikeastaan koskaan. Hämmentävää. Ilmeisesti pienessä kylässä eivät varkaudet oikein toimi.

    Liikennejärjestelyt. Sveitsissä jos on yli 1000 asukkaan kylä, niin liikennejärjestelyistä saadaan jo melko sekavat. U-käännökset kuuluvat kaupunkiliikenteeseen.