Eilen tosiaan kotiuduin Viron reissulta. Reissu oli hyvä. Perinteisen, mahdollisimman pienen budjetin matkustamisen, sijaan olimme Silja-luokan hytissä (xbox, televisio, ei kerrossänkyjä..) ja erikoisaamiaisilla ja niin edelleen. Tosin erikoisaamiaisella ja perinteisellä aamiaisella ei taida olla muuta eroa, kuin että erikoisaamiaisella tarjotaan shampanjaa. Aamiaisella. En ottanut.
Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Tallinnassa. Raju kaupunki. Tulee mieleen Sauli Niinistön mainosslogan: vastakkainasettelun aika on ohi, tai jotain sinnepäin. Kun keskustassa on megamuhkeita uusia lasipalatseja, jotka lähinnä nauravat Hesarin lasipalatsille, niin jo kaupungin reunamilta alkaa löytyä aika erilaisia taloja ja toisen maailmansodan aikaisia autoja.
Laivan yöelämä koettiin. Valitettavasti tuntui olevan kovasti pikkujouluaika (meilläkin oli pikkujouluristeily) ja isoja firmoja oli pikkujouluilemassa laivalla. Se siis tarkoittaa sitä, että vähän turhan aikuista väkee on vähän turhan pelit seis. Toisaalta minusta on hyvä, että vielä mummoikäisetkin jaksavat painaa ja voivat olla viihteellä, mutta en haluaisi vaan olla todistamassa sitä..
DJ oli kyllä yksi tapaus tuolla laivalla. Kun se kello 24 alkoi soittamaan, oli jo jamppa jo valmiiks rikki. Käytiin pyytämässä, että mites, soita meille jotain konemusaa, jotain trancee tai jotain (trancee niinq scooter anyone?). DJ näytti meille tiputanssia ja sanoi, että tuollaista porukkaa on nyt liikkeellä, ei voi sellasta soittaa.
Kuunneltuamme sitten puoli tuntia sellaista kauheeta musiikkia, että joutui tiskillä käymään useasti, kävi kaverit pyytämässä sit uudempaan kertaan (useaan..), että hei, soita jotain oikeeta musaa. No, DJ siitä ärsyyntyi varmastikin sen verran, että lupasi soittaa jotain poppistrancee. Muistaakseni se saattoi olla jotain kuten Ian Van Dahl – Castles In The Sky. Okei, ajattelin, että tästä ei ainakaan musa tänään parane, tästä on nyt nautittava ja jätettävä todellisen trancen kuuntelijan nurkkapöytämökötys sitten joihinkin muihin bileisiin.
No sitähän biletettiin siinä sit, täysii, ja porukkaa hieman katos. Mutta ei kuitenkaan niin paljoa kuin DJ oli pelännyt. Ehkä osin meidän intomme ansiosta lavalle sitten kerääntyi vähän nuorempaa väkeä, 40+ lähti alakertaan humppailemaan. DJ:lläkin alko vähän hymy herkistyä. Yhdentoistavuoden house-dj taustan äijä sanoi omaavansa ja ilmeisesti tähän taustaan sopii paremmin, vaikka hollantilainen nostatuseurotrance kuin Matti ja Teppo.
Illan aikana meninkin sitten rupattelemaan DJ:n kanssa. Kiittelin siinä, että tuli meidän toiveitakin ja että ilta parani vähän kun ei tarvitse vaan Rekkamiestä fiilistellä. DJ taas kumarteli meille. Kiitos, kun saitte lavalle ihmisiä ja hän voi soittaa musiikiksi luokiteltavaa musiikkia. No eipähän siinä. Win-win situation. Kävin siinä illan aikana sitten kuuntelemassa dj-kopissa luureista vähän, et mitä musaa sieltä seuraavana tulee ja arvostelemassa :) Ei tänne koppiin sais tulla, mut sä voit käydä. Olin tietysti otettu. Illan mittaan saatiin sitten ihan (spiikattuna) meille omistettuja kappaleita, jopa ihan oikeaa (julkaisematonta) housea (tää tyhjenti lavan kyl :) ) ja K-Systemin – L.O.V.E joka tuntui toimivan.
Eipähän siin. Neljän aikaan musiikki sit vaihtui, koska piti vissiin palvella välillä muitakin asiakkaita, kun meitä :) Kävin sit kiittelee DJ:n ja lähdettiin hyttiin. Seitsemältä olisi herätys, aamupala. Tiukka paikka..
Vastaa