Oikeasti, tässä ei mennä nyt kovin vahvoilla alueilla. Tämän päivän suurin uutinen on ollut se, että Pori Jazz ensiksi ei sallinut mehujen viemistä sisään ja sitten huudon saattelemana salliikin sen. Syynä oli alkoholilain tarkka ja kirjaimellinen noudattaminen. Ja ahneus, mutta ei puhuta siitä.
Pori Jazzia on turha syyttää. Alkoholilain kyseinen kohta on ilmeisesti ajalta ennen 2. maailmansotaa, eli järkevä pykälä ja varmasti ajankohtainen. Nyt oli käynyt niin, että viranomaiset ovat tehneet tulkintoja laista (eivätkä kirjaimellisesti toteuttaneet sitä), kuten tietysti kaikki kansalaiset toivoisivat. Mutta sellainen ongelma syntyi, että eri rokkifestarit ja jazzitupakkafestarit olivat eriarvoisia – Jazzväki sai vetää omaa keittoa, rokkaajat ei. Viranomaisten mielestä tämä oli ok, sillä Jazz-väki osaa käyttäytyä ja rokkaajat ei.
Siispä rokkaajat teki valituksia Valviraan, joka sitten muistutti kaikkia löysäilijöitä, että tällaista vapautta ei Suomessa ole ja siks siitä on nyt tehtävä loppu. Lisää valvontaa ja kyykkyhyppäystä portille!
Ja tuloksiakin ollaan jo saatu. Järvenpään puistoblues on toiminut piknik-festarina, kunnes tänä vuonna enää ei. Tuloksena kävijämäärä romahti (laski noin 50%). Tänä vuonna kävijöitä oli noin 4000, joista osa ei todennäköisesti tiennyt uusista alkoholirajoituksista. Tapahtuman edustaja pelkää konkurssia. Lainsäätäjät ja viranomaiset ajavat Suomea nousuun. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka juhlapuheet ja todellisuus yrittämisestä ja mahdollisuuksien tarjoamisesta eivät oikein kohtaa.
Nyt Pori Jazz on sitä mieltä, että tiukentunut alkoholilainsäädäntö ei tule vaikuttamaan heidän kävijöihinsä. Se jää nähtäväksi. Alkoholi on niin kallista tiskiltä ostettaessa vs. kaupasta (saatika Virosta) ostettuna, että markkinatalouden perussäännöt lienevät rikki, jollei laskua kävijöissä näy. Katsotaan.
Näitä suomalaisia hölmöilyjä on tässä nyt peranneet muutkin, mm. Madventures Riku Hesarissa. Emme ehkä elä poliisivaltiossa, mutta vahvasti yritetään melkoista pykälävankilaa rakentaa. Ahdistaa.
Ylläolevasta suivaantuneina suomalaiset valittavat somessa ja lehtien keskusteluissa ja uhkailevat muuttaa suomesta pois. Tämä on vähän kulunut uhkaus. Muuttakaa! Tehkää Björnit! Turha ulista, jollei uhkausta pysty toteuttamaan.
Tässä meikäläisessä demokratiassa 180 000 ihmistä voi olla jotain mieltä, joka välittömästi unohdetaan mitä ihmeellisimmillä tekosyillä päätösprosesseissa. Mutta kun 180 000 ihmistä lopettaa viinan ostamisen kaupasta ja tuo sen Virosta, alkaakin tapahtua. Kenties homoparitkin ja ajatusta tukevat voisivat alkaa pitämään hääjuhlia Ruotsin puolella, niin juhlista tulevat verohyödyt menisivät sinne. Talous ohjaa ja sitoo poliitikkoja enemmän kuin mikään muu.
Nyt kun viinaa rahdataan etelästä runsaasti, suomalainen päättäjä ja byrokraatti on ihmeissään. Ja kieltämättä juuttuneet sen verran pula-aikaan, että eivät voi käsittää rajojen olevan auki. Jolloin vastineeksi keksitään tuontirajoitteita ja muita haittoja, joilla pyritään estämään alkoholin tuontia. Alkoholikauppiaiden elinmahdollisuuksia Suomessa ei pyritä parantamaan – niitä itseasiassa tuollaisilla Valviran iskuilla heikennetään. Suomi tarjoaa yrittäjälle tukea ja mahdollisuuksia.
Alkoholilaki on syy siihen, että meidänkin perhe todennäköisesti kesälomalla vierailee Virossa. Ei siksi, että alkoholin sieltä ostaessa valtavasti säästäisi (kun sitä niin vähän kuluu), vaan siksi, että se on ainut tapa äänestää asiasta, kun vaalitkaan eivät ole nyt päällä.
Samaa sanoi Björn Walhroos. Hän kertoo kirjassaan Markkinat ja demokratia jaloillaan äänestämisestä. Suosittelen muuten kirjan lukemista, kuten tuo arvostelijakin. Björn äänesti jaloillaan perintöveroa ja muuta vastaan ja lähti Ruotsiin. Hän ei pystynyt yksin vaikuttamaan Suomen menoon, mutta toivoi että näin voi antaa signaalin epätyytyväisyydestä järjestelmään ja vähentää ja lopulta lopettaa epämieluisan järjestelmän tukemisen. Kenties joku toinen äveriäs muuttaa perässä ja valtion kassa pakottaa Björnin haluamiin päätöksiin.
Täsmälleen samaa nyt sadattuhannet suomalaiset tekevät Suomenlahdella. Samaa tekevät, joskin ehkä tietämättään, ne ihmiset, jotka nyt jättivät Järvenpään festareille menemättä.
Toisin sanoen, suomalaiset antavat yhä vahvempaa signaalia siitä, etteivät ole tyytyväisiä alkoholilainsäädäntöön. Onneksi istuva hallitus kuunteli herkällä korvalla ja päätti ettei lakiin aleta nyt tekemään muutoksia. Koska Räsänen olisi suuttunut.
On viime aikoina vahvasti alkanut ahdistamaan tämä meininki täällä. Elvytykset ja leikkaukset ovat olleet toinen toistaan järjettömämpiä ja koko ajan halutaan kieltää jotain lisää.
Leikkikenttiä jyrätään, koska ne eivät ole turvallisia. Uimahyppytorneja ei saa käyttää, koska ne eivät ole turvallisia. Ja itse viranomaisetkin sanovat, ettei nämä rajoitukset maalaisjärjellä aukea, mutta säädettävä on! MITEN TÄSSÄ VOI OLLA RAUHALLISENA???
…
Lakeja ja asetuksia on helppo säätää, mutta mistä saataisiin voimaa lähteä purkamaan niitä?
Vastaa