Helsingin Sanomissa 21.9. yksityisoikeuden yliassistentti Tuomas Mylly Turun yliopistosta kirjoittaa yleisönosastolla:
Eduskunnan käsiteltävänä olevaa tekijänoikeuslakiehdotusta on julkisuudessa ehditty tulkita jo useilla eri tavoilla. Lain valmistelijat ja oikeudenhaltijoita edustavat tahot ovat uskotelleet, ettei ehdotuksesta huolestuneiden identifioimia ongelmia synny.
Hyvä, jos näin olisi. Jotkin julkisuudessa esiintyneet tulkinnat ovatkin varmasti olleet liioiteltuja tai perustuneet erittäin vaikeaselkoisen lakiehdotuksen ymmärrettäviin väärinkäsityksiin.
Lakia tulevaisuudessa tulkitsevat tuomioistuimet eivät kuitenkaan perusta ratkaisujaan lainvalmistelijoiden mielipidekirjoituksiin (HS 16.9) tai vielä vähemmän tekijänoikeusjärjestöjen edustajien julkilausumiin.
Keskeisiä ovat sen sijaan tekijänoikeuslain tulkintatraditio ja lain esityöt.
Näiltä osin Suomen korkein oikeus ohjeistaa syyskuun alun ratkaisussaan alempia tuomioistuimia toteamalla seuraavaa: ”Yleisestikin voidaan katsoa, että tekijänoikeudellisten kysymysten tulkinnassa ja niitä ratkaistaessa tekijän näkökulmalla on keskeinen merkitys, sillä lähtökohtaisesti hänellä on yksinomainen oikeus määrätä teoksestaan.”
Hallituksen tekijänoikeutta koskevassa esityksessä puolestaan todetaan, että ”tekijänoikeuslain 2 luvun rajoitus- ja sopimuslisenssisäännöksiä on yksittäistapauksessa sovellettaessa tulkittava ahtaasti”. Asiaa perustellaan viittaamalla yli 50 vuotta vanhaan komiteanmietintöön.
Siteeratut kohdat osoittavat jotakin olennaista siitä tavasta, jolla tekijänoikeuslakia, valitettavasti, tuomioistuimissa tulkitaan. Vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta kehoittaa lausunnossaan tuomioistuimia pyrkimään perusoikeuksien välisen tasapainon toteutumiseen tekijänoikeuden tulkinnoissa, tällaiset tulkintaperiaatteita koskevat muutokset eivät ole helppoja, eivätkä tapahdu nopeasti, vaikka olisivat kuinka perusteltuja.
Tämän takia lakiehdotuksen pykälät olisi syytä muotoilla valmiiksi siten, että teosten käyttäjien, digitaalisen kulttuurin avoimuuden ja demokraattisten arvojen kannalta keskeisiä kohtia ei jätetä tuomioistuimien edistyksellisten, vanhoja tulkintakaavoja murtavien ratkaisujen varaan. Jälkimmäiset kun ovat pikemmänkin tutkijoiden fantiseerausta kuin tuomioistuimien arkitodellisuutta.
Ainakin lain valmistelijana toimineen opetusministeriön soisi noudattavan niitä tekijänoikeuden tulkintaperiaatteita tässä asioidan parhaan päin selittelyvaiheessakin, jotka se on ilmaissut aiemmin hallituksen esityksessä.
Vastaa