Usein asiaan vihkiytymättömät ymmärtävät helposti opittavan ja helposti käytettävän ohjelman ominaisuuksiltaan samanlaisena. Se ei kuitenkaan ole totta. Useimmiten helposti opittavaa ohjelmaa rakennetaan siten, että joku helppiruutu on koko ajan apuna (tai pahimmassa tapauksessa Klemmari..). Ne saattavat auttaa käytön oppimisessa, mutta hidastavat ja raivostuttavat vakituista käyttäjää (joka on jo oppinut). Vaikeat (lue: tehokkaat) ominaisuudet piilotetaan, että aloittelijaa ei häirittäisi. Mutta ne ovat myös oppineelta piilossa.
IE ei ole hyvä selain. Mutta aloittelevaa käyttäjää opastetaan, että Internet on tuon kuvakkeen takana. Siellä se sitten on. Entäs sitten, kun käyttäjä oppii Internetissä surffailun? Hän ei tiedä paremmasta. Kunnes käyttää jossain paikassa vaikkapa Operaa tai Firefoxia. Minulla voikin olla monta sivuu tuollai helposti auki.. Ai tässä voi hiirieleillä tällai liikkuu.. Latautuupas nopeasti nämä sivut...
Kun selaimen käytön on kerran oppinut, on sitä paljon mielekkäämpää käyttää, kun siinä on työn tehokkuuteen liittyviä toimintoja. Ei ketään kiinnosta kuluttaa aikaansa turhaan, odottaen huonon cachen latailemista. Itse kun olen Operaa käyttänyt jo todella kauan ja pidän Operan ominaisuuksia sellaisena perustasona, joka selaimen täytyy saavuttaa, on IE:n käyttö todella tuskallista. Entä kun netissä surffannut käyttäjä päivittää IE:n (automaattipäivitykset ovat päällä) ja yhtäkkiä se alkaakin tarjota sivujen ylälaitaan keltaisia palkkeja, jossa varoitetaan ties mistä? Yhtäkkiä käyttäjän pitäisikin tietää mikä on ActiveX, mikä tuo tiedostonlataus on ja vaikka mitä.
IE:n ulosanti on siis suunnattu aloittelijoille, mutta taas IE:n viestit käyttäjälle on edistyneeseen käyttäjään kohdistettuja. Firefox pärjää vähän paremmin. Kun käyttäjä oppii surffailemaan, hän voi liittää selaimeen lisää ominaisuuksia. Mutta ennen liittämistä käyttäjän tulee kaivata ominaisuuksia. Kuinka hän osaa kaivata ominaisuuksia joita ei ole koskaan nähnyt?
Opera pärjää paremmin. Kaikki on mukana ja käyttäjän perehdyttyä surffailuun, hän vahingossa tulee käyttäneeksi monia ominaisuuksia. Tämähän olikin kätevää. Tämäkin ratkaisu on kaukana täydellisestä, sillä aloittelijan kohdatessa ruutu käytit juuri hiirieleitä, haluatko jatkaa niiden käyttöä? se ei välttämättä kerro juuri mitään.
OpenOffice oli ehkä hieman vaikemmin opittavissa kuin Microsoft Word. Ero tulee siinä, että Wordissä jokaisen toiminnon kohdalla joudut opettelemaan jutun alusta. OpenOfficessa sama logiikka ajaa läpi koko ohjelman. Hieman korkeampi oppimiskäyrä alussa palkitaan nopeasti, kun ohjelman logiikka on selvää. Tunne siitä, että käyttää tehokasta ohjelmaa työhönsä, tekee itse työstä paljon vähemmän rasittavaa. Kuulen usein opiskelijoilta kauhutarinoita Wordin temppuiluista. Itselläni OpenOfficesta näitä kauhutarinoita ei ole.
Vastaa