Joskus päivät ovat pitkäveteisiä eikä tapahdu oikein mitään. Silti pitää olla koko ajan valmiina lähtemään.
Tänään oli taas yksi niistä hitaista päivistä. Mitään ei tapahtunut, valmiudessa oltiin. Näkyvyys heikko, ei laskua. Kuitenkin, kun ammattimiehiä ei olla, syyllistyttiin hätäilyyn ja vääriin johtopäätöksiin ja laskettiin hälytystasoa. Henkilökohtaisesti astuin rosterista pois, kun olo ei ollut parhaimpia, mutta siivouspari EFC-2 pysyi hälytysvalmiudessa.
Klo 14:20 hälytyspilli vinkahti. Standilla oli näkynyt aurinko, itseasiassa jo jonkin aikaa (tästä saimme tiedon vasta myöhemmin). Siivouspari siirtyi hälytysautoon suksineen ja kamoineen alle minuutissa ja kuski (koodinimi EFC-TÖHÖ) kapusi ratin taakse. Alle kahdessa minuutissa hälytyksestä Hälytysajoneuvo lähti valumaan alamäkeen kohti ala-asemaa.
Siivoukset oli hyvällä mallilla jo EFC-2 saapuessa paikalle, mutta tarvetta lisätoimintaan kuitenkin vielä oli. Pojat saivat tilanteen viimeisteltyä ja pääsivät ansaitusti Yukiin rentoutumaan.
(vrt. Pelastajat)
Vastaa