Se, että hallitset mallikkaasti talouden, vaatii yleensä jonkinlaisen talousbudjetin tekemistä. Tulojen ja menojen tasapainossa pitäminen vaatii talousasioihin keskittymistä. Taloudenhallinta on taitolaji, sillä jokaisen elämässä on päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia menoja. Nämä enemmän tai vähemmän kiinteät menot tulisi pystyä maksamaan ilman suurempia ongelmia ansaitsemiesi tulojen avulla.
Tyypillisiä kuukausittaisia menoja ovat asumismenot, liikkumisesta aiheutuvat kulut ja elintarvikemenot. Se miten me suomalaiset kulutamme rahaa, kertoo paljon meistä. Tässä artikkelissa käsittelemme suomalaisten kulutustapoja, siten miten suomalaiset kulutustavat jakaantuvat eri sektoreille ja millaisena oma henkilökohtainen kulutuksemme näyttäytyy tässä valossa.
Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet
Suomessa Tilastokeskus kerää tietoa suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä. Tutkimalla esimerkiksi kyselytutkimuksien avulla suomalaisten rahankäyttöä. Tilastokeskus tekee vuosittain haastattelututkimuksia, joissa suomalaisia kotitalouksia haastatellaan. Haastatteluihin osallistuvat kotitaloudet valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin niin, että otanta kattaisi mahdollisimman laajasti suomalaiset eri sosioekonomiset tekijät huomioiden.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että suurimmat muutokset siinä, minne suomalaiset käyttävät rahansa liittyvät ruokaostoksiin. Siinä missä vuonna 1980 suomalaisen keskivertotalouden menoista 20 % koski ruokakustannuksia. Vuonna 2016 lukema oli vain 12 %. Varallisuuden noustessa ruokamenoihin käytettävät rahat ovat laskeneet huomattavan paljon keskimääräisesti. Lukujen muutos kertoo myös vahvasti siitä, että elintarvikkeiden hinta on laskenut vuosien saatossa.
Asumisen ja energian kustannukset ovat nousseet
Samalla kuin ruokakustannukset ovat laskeneet niin asumiskustannukset ovat nousseet. Vuodesta 1980 2020-luvun alkuun asumiseen ja energiaan liittyvät kustannukset ovat nousseet yli 10 %. Tämä kertoo paljon asumismenojen kasvusta, johon toki energiankäyttökin liittyy. Vuokramenot ovat nousseet myös hyvin paljon, koska vuosikymmenien aikana muuttoliike on ollut kohti suuria kaupunkeja, kuten Helsinkiä, Espoota ja Vantaata.
Muut kustannukset ovat pysyneet tasaisina
Kun luetaan suomalaisten kulutuksesta tehtyjä raportteja, niin voidaan huomata, että suomalaisten muussa kulutuskäyttäytymisessä ei ole aikojen saatossa tapahtunut erityisen radikaaleja muutoksia. Liikkumiseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan käytettyjen rahojen osuus on pysynyt samassa 1980-luvulta tähän päivään. Täytyy kuitenkin huomioida, että 1980-luvulla elettiin Suomessa nousukautta. 1980-luvulta 2020-luvulle tultaessa, väliin mahtuu paljon erilaisia vuosia. Kuten lamavuoden 1990-luvulla ja uusi nousukausi niiden jälkeen.
Autoiluun liittyvät kustannukset ovat nousseet esimerkiksi bensan hinnan nousun myötä, samaan aikaan kuin yksityisautoilun suosio on lisääntynyt. Autoilun kustannuksiin liittyy myös paljon muita menoja. Kokonaisuudessaan kuljetuskustannuksien muutokseen vaikuttaa myös julkisen liikenteen lisääntyminen. Erityisesti kaupungeissa ihmiset liikkuvat entistä enemmän busseille, raitiovaunuilla ja metroilla.
Viihteen kulutus on lisääntynyt
Viihteen lisääntymisen myötä myös suomalaisten käyttämät rahamäärät viihdeteollisuuteen ovat roimasti lisääntyneet. Samaan aikaan, kun suomalaiset käyttävät entistä enemmän rahaa viihteeseen, kuten elokuviin, kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin ja kotiin tuotaviin viihdepalveluihin niin vaatimukset nopeasti saataville viihdepalveluille ovat kasvaneet. Tämä näkyy esimerkiksi Netflixin ja muiden suoratoistopalveluiden lisääntymisenä, nettikasinot ilman tiliä -sivustoilla, musiikin suoratoistopalveluiden (Spotify) kasvuna ja niin edelleen. Tässä suomalaisten kulutustottumukset noudattelevat yleisiä kansainvälisiä trendejä.
Suomen jakautuminen eri ryhmiin kulutusmenojen mukaan
Suomalaiset voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin kulutuksensa perusteella. Kulutukseen vaikuttavat luonnollisesti taloudelliset muuttujat, joita avaamme sinulle seuraavaksi. Ensimmäistä ryhmä on korkean kulutuksen ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi ylempään keskiluokkaan kuuluvat, yrittäjät sekä monet lapsettomat pariskunnat. Myös kahden huoltajan lapsiperheet, joilla on tuloja keskivertoa enemmän kuuluvat tähän ryhmään.
Sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi palkansaajalla tai yrittäjällä on mediaania korkeammat tulot, on luonnollista, että kulutus on myös suurempaa. Tämä on varsin yksinkertaista ymmärtää: mitä korkeammat tulot kuluttajalla on. Sitä suuremmat kulutusmahdollisuudet ovat. Tilastot myös osoittavat, että varakkaiden väestönosien kulutustottumukset ovat hyvin erilaiset kuin köyhien väestönosien. Tämä toki on hyvin loogista.
Suomalaiset kuluttavat samalla lailla kuin muutkin Euroopassa
Hyvinvointivaltio ei siis erityisesti näy suomalaisten kulutuksessa. Kulutuksen rakenne on kuitenkin hyvin erilaista eri maissa Euroopan sisälläkin. Esimerkiksi Itä-Euroopan maissa kulutuksen jakautuminen on hyvin erilaista kuin Suomessa. Itä-Euroopan muissa asumiseen ja energiaan menee huomattavasti vähemmän rahaa talouden menoista kuin Suomessa. Sen sijaan ruokaan monissa Itä-Euroopan maissa menee yli 30 % talouden kuukausittaisista menoista. Myös vaatemenot Itä-Euroopan maissa ovat suuremmat kuin Suomessa. Itä-Euroopassa erityisesti, mutta kaikkialla muuallakin Euroopassa käytetään rahaa alkoholiin enemmän kuin Pohjoismaissa.
Yhdysvalloissa terveyteen liittyvät kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin Euroopassa ja Pohjoismaissa. Luonnollisesti tämä johtuu suurelta osin julkisen terveyhdenhuollon eroilla Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa ei ole samankaltaista sosiaalivakuutus järjestelmää kuin Euroopassa. Erot kulutuksen kohteissa eroavat valtioittain ja erojen taustalla on paljon erilaisia muuttujia, alkaen tuloeroista ja maiden erilaisista resursseista. Esimerkiksi suurilla energiatuottajamailla kotimainen energia voi olla edullisempaa kuin maissa, jotka ovat tuontienergian varassa.
Kestävän yhteiskunnan mittareina on käytetty yksilön hyvinvointia, ympäristön puhtautta, yhteiskunnan tasapainoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomalaiset voivatkin olla ylpeitä, yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa siitä, että koko maailman hyvinvoinnin näkökulmasta, kestävä kehitys ja siihen liittyvä ympäristöpolitiikka ovat maidemme ympäristöpolitiikan keskeisiä tavoitteita.
Suomalaiset käyttävät hyvin rahaa heikosta taloustilanteesta huolimatta
Suomalaisten kulutustottumuksista ja toisaalta hyvinvointivaltion puskureista johtuen suomalaisten kulutus on pysynyt tasaisena viimeisen finanssikriisin ja nykyisen talouden turbulenssin aikana. Hyvinvointivaltion vahvuutena onkin minimitoimeentulon takaaminen esimerkiksi työttömyyden sattuessa. Suomalaisen hyvinvointivaltion luoma taloudellinen turva näkyykin juuri suomalaisten rohkeutena kuluttaa riippumatta talouden sykleistä.
Suomalaisten kulutustottumuksia voidaan tarkastella myös ikäluokittain. Tässäkin voidaan nähdä luonnolliset syklit. Vanhemmissa ikäluokissa rahan kulutus on luonnollisesti maltillisempaa, koska tulot ovat pienemmät. Nuorilla kulutustottumukset ovat puolestaan usein tuloja suuremmat, joka selittyy ehkä sillä, että nuoret sukupolvet eivät ole eläneet taloudellisesti niin haastavina aikoina kuin vanhemmat sukupolvet.
Toisiaan sanotaan, että viisas laittaa rahaa sukanvarteen. Säästäminen kannattaakin aina, mutta yhteiskunta tarvitsee rahaa myös kiertoon. Vanhemmissa ikäluokissa halua rahansäästöön on suurempi kuin nuorissa ikäluokissa kuin nuorissa ja keski-ikäisissä. Tarve säästää pahan päivän varalle esiintyy enemmän vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäluokissa.
Omaa kulutusta kannattaa miettiä
Jokaisen meistä on järkevää kiinnittää huomiota omiin kulutustottumuksiin. Tässä kirjoituksessa esitellyt suuntaukset ovat kuitenkin yleiskuvauksia, eivät kuvaa tarkasti yksittäisten ihmisten kulutusvalintoja. Voit kuitenkin tarkastella omaa budjettiasi esimerkiksi tilastokeskuksen muuttujien mukaan, joita ovat asumiskustannukset, elintarvikemenot, liikkuminen ja vapaa-ajan menot. Toki voit valita laajemman ja yksityiskohtaisemman luokittelun niin halutessasi. Oheinen jaottelu on kuitenkin hyvä lähtökohta omien kulutustottumuksien tarkempaan tutkimiseen. Omista kulutustottumuksista perille pääseminen helpottaa myös erilaisten säästötavoitteiden tai jopa sijoituskohteiden hahmottamista. Järkevä talouden hallinta mahdollistaa myös laajemman vapaa-ajan kulutuksen. Järkevä päivittäinen kulutus vapauttaa rahaa vapaa-ajan kulutukseen.
Vastaa