Kuukausi: huhtikuu 2020
-
Kymmenen vinkkiä omien rutiinien rikkomiseen
Lähes kaikilla on asioita, joita teemme arjessamme aina samalla tavalla. Niitä kutsutaan rutiineiksi. Joillakin niitä on muutamia, toisilla taas jopa kymmeniä. Yksittäinen rutiini voi olla vaikkapa aamuisin nautittava kahvikupponen. Rutiineissa ei sinällään ole mitään pahaa. Itse asiassa ne tekevät meille hyvää. Ilman rutiineja elämä olisi hankalaa ja monimutkaista. Toisaalta rutiinien rikkominen tekee hyvää. Rutiinit saattavat…
-
Päivä 37: Oppeja
Oppia koronakriisistä on alkanut kertyä. Ei pelkästään havaintoja (”kas, ei työmatkaa”), ei pelkästään johtopäätöksiä (”kas, matka-aikaa säästyy”) vaan myös oppia (”kas, voin järjestellä työtäni uudestaan”). Oppia on myös se, että koronasta ei todellakaan jaksa joka päivä kirjoittaa mitään päiväkirjaa. Ei tämä niin jännittävää ole. Ravintolat ottaa kovaa hittiä ja ovat vaikeuksissa. Annettakoon heille sopivasti sympatiaa,…
-
Päivä 29: Tulevaisuutta tähyten
Tällä kertaa Korona-asiaa. Parin päivän uutispimentoon ja tänään sitten koronauutisia. Olen vähän pohtinut paria asiaa: Pirkanmaalla tartunnat ovat kääntyneet laskuun ja olleet melko alhaisia koko ajan. Penetroiko tätä tahtia virus koskaan väestöä Pirkanmaalla? Miksi influenssa (ns. normaali siis) vaimenee kesäksi? Tietääkö kukaan oikeasti syytä ja voitaisiinko mitään samaa toivoa? Pitäisikö vaikka koulujen avaamista kokeilla, vaikka…
-
Päivä 26: Koronasta kovemmaksi
Tänään en edes muistanut lukea koronauutisia, kunnes sattumalta ajattelin, että mitähän päivän lehdessä on. Uusi normaalin on asettunut. Lisäksi päivittäinen blogaaminen siitä, että millaista tämä koronakaranteenin viettäminen on, on osoittautumassa hieman raskaaksi tehtäväksi. Aika vaikea on löytää joka päivälle kirjoitettavaa, kun päivät ovat niin samanlaisia.
-
Päivä 24: Normaalia on
Olen nyt pidättäytynyt Twitter-keskusteluista ja oikeastaan verrattain vähän olen seurannut koronauutisointiakaan. Tehnyt ihan hyvää ihmiselle se. Mielenkiintoista miten Korona epidemia on tuonut ihmishengen hinnan esiin. Aiemmin usein on käytetty lausahdusta ”jos yksikin henki säästyy, oli se sen arvoista” kun vaikkapa liikenteeseen tehdään jotain muutoksia. Sehän ei koskaan ole ollut totta. Taustalla näihin on laskelmat, Osmo…
-
Päivä 22: Muistatko kun odotit jotain?
Muistatko vielä sellaista oloa, kun odotit jotain tapahtuvaksi? Lomamatkaa? Torstain jalkapallopeliä? Viikonlopun padelia? Ensi viikon salikäyntiä. Vaimon kanssa matkaa Lontooseen ja samalla katsastaa Pet Shop Boys? Niin, en minäkään enää oikein edes muista, miltä se jonkun asian odottaminen tuntui. Tulevaisuudessa ei tällä hetkellä ole mitään muuta odotettavaa, kuin että jospa jonain päivänä voisi taas odottaa…
-
Päivä 21: Korona Tampere
Minkälainen tilanne on Tampereella? Ilmeisesti nopeahkosti paheneva. Nyt on alettu puhumaan jo yhteiskunnan avaamisesta, toki hitaasti ja asteettain. Juttuja on ollut kaikessa mediassa, niin Suomesta kuin muualta. Toimittajat ja ihmiset etsivät lohtua ja jutut on varmasti luetuimpia. Uskon että klikkauksia laskemalla kyseisten juttujen tekeminen on perusteltua. Käppyrät eivät ole kuitenkaan, ainakaan Suomessa, kulmakerrointa muuttaneet. Edelleen…
-
Päivä 20: Uusi toivo
Tänään Hesari julkaisi jutun siitä, miten hommat voi jonain päivänä lähteä normalisoitumaan. Että miten se voisi mennä. Twitterissä lukemattomat twiitit käsittelevät asiaa ja monet myös miettivät, miksei hallitus sano mitään, vaikka hesarilta on tämmöinen juttu tullut ulos.. Ihmisten ei kyl pitäis käyttää twitteriä. Itse koitan vähentää käyttöä, blokata porukkaa ja sitä kautta saada kokemusta paremmaksi.…
-
Päivä 19: Olin kerran hetken aikaa väärässä
Kun koronakuviot käynnistyivät Suomessa, Twitterissä oli muutamiakin keskusteluita siitä, että käykö nyt niin, että työ muuttuu – ainakin tietotyö. Etätyö tulee säännöllisemmäksi ja niin edelleen. Höpön höpö minä vastasin. En usko. No, viime viikot olen nyt puhunut vähän toista todistusta, peräkkäisin sanoin kuin Petteri Sihvonen ikään. Nimittäin, kunhan itsekin saan viekkaudella ja kenties vääryydellä jostain…
-
Päivä 18: Päiväni murmelina
Aika vaikea on kyllä sanoa, että olenko unohtanut jonain päivänä kirjoittaa blogiin. Aika samanlaisia on päivät. Nouse sängystä, käynnistä tietokone, tee ruokaa, auta Herra 7v saamaan läksyt alulle, aloita Teamsissa roikkuminen, roiku siinä pienien taukojen kera seuraavat noin kahdeksan tuntia, välissä lounastako, syö taas päivällistä, tee joku sportti, laita pikkumies unille, koomaa sohvalla katsellen ex…