Suomi nousuun valtion tehokkuusohjelmilla ja säästöillä. Saavutettu tehokkuus onkin aikamoista. Aika omalaatuista tehokkuutta.
Valtion ja kuntien toiminnassa on sellainen perusajatus, että jotta mitään saadaan tehtyä tarvitaan lisää resursseja, eli rahaa ja toisaalta sitten säästetään koko ajan. Esimerkiksi tämä paljon puhuttanut lapsimurhajuttu ja lastensuojelu nosti erilaisissa yhteyksissä kysymyksiä lastensuojelun puutteista.
Ei ole resursseja niin virheitä sattuu, sanotaan lastensuojelusta. Tarvittaisiin lisää rahaa, mutta rahaa ei ole. Eli mitään ei voida tehdä.
Toiminta on juuri niin järjetöntä kuin miltä kuulostaakin. Ajatellaanpa Suomen lääkäreitä. Tutkimukset ovat osoittaneet että lääkäri voisi hoitaa satoja potilaita enemmän kuukaudessa, jos ei tarvitsisi täyttää kaikenlaisia tilastointiin liittyviä lappuja ja jos tietojärjestelmät toimisivat ja olisivat jostain kotoisin.
Valtio sanoo, että ongelma on siinä, että lääkäreistä on pula, resursseja ei ole tarpeeksi ja rahaakaan ei ole. En ole vielä kuullut sellaista ehdotusta, että oheistyötä heitettäisiin pois. Ja jos se oheistyö on jotain sellaista, joka pitää tehdä, siihen ei varmaankaan tarvita lääkärin koulutusta.
Olisiko käsittämätön ajatus jos lääkärit keskittyisivät siihen ydinosaamiseensa (ai ai kuinka trendikästä) ja hoidettaisiin ne oheishämmelit sitten jotenkin muuten?
Suomen maahanmuuton jonot ovat edelleen naurettavan pitkät. Ei ole rahaa, resurssit eivät riitä. Pitäisikö töitä vähentää? Ei ole ihmisarvoista kohtelua, jos hätiköidään, mutta ei sekään, että ensin asutaan parakissa vuosi ja ihmetellään, että tuomitseeko joku avioliiton valeliitoksi, vai tunnustetaanko ihan oikeaksi avioliitoksi.
Lainsäädännöllä ollaan saatu asetettua kaikkia mahtavia systeemeitä, kuten hoitotakuu. Että kun ei ole rahaa, eikä resursseja niin asetetaan laki, että on pakko hoitaa. Silloin ei tarvita enempää rahaa eikä resursseja, koska eduskunta voi irrota aina tarvittaessa todellisuudesta.
Työttömyystoimistossa osaaminen on sillä tasolla, että se on käytännössä hyödytön viritys. Näkemykseni on toki vähän akateemisesti painottunut, mutta jos käsittelijä ei tiedä onko työtön nuorisotakuun piirissä, eikä tiedä mikä on Linkedin, niin mitähän on odotettavissa? Onneksi avautuvista työpaikoista tulee aina kirjepostilla tieto, että hae tuonne. Kun työpaikkaan on sitten tullut haettua, pitää soittaa jonnekin valvontapuhelimeen, jossa joku kirjaa että olet nyt hakenut ko. työpaikkaan. Jollet soita, saat penaltia.
Miettikää, joku vastaa työkseen noihin puheluihin.
Suomessa oleva kilpailutuslainsäädäntö on niin monella tavalla päin persettä, että kaikki tietää sen. Jos ajattelee aivan boksin ulkopuolelta, voi olla että yhteiskunnan kannalta aivan yhtä hyvät tulokset saataisiin, jos koko kilpailutuspakko heitettäisiin roskakoriin. Esiteltäisiin sen sijaan aivan uskomattoman omaperäinen ratkaisu, eli virkamiehen vastuu. Sellaisesta ei ollakaan sosiaalidemokratiassa ennen kuultu. Jos ostat kaikki palvelut kaveriltasi, niin vastaat siitä perseelläsi.
Rahaa säästetään yhdistämällä kuntia. Aivan mahtava systeemi. Säästetään poistamalla hallinnon päällekkäisyyksiä, mutta luodaan sitten syntyvään suurkuntaan ne samat pestit kaikille, ettei kukaan joudu työttömäksi. Tuo on demokratian ongelma. Päättäjillä on aina oma lehmä ojassa ja itsellä menetettävää, niin päätökset eivät ole koskaan ajattele yhteistä etua vaan päättäjien etua. Tee siinä sitten sellaisia päätöksiä, jotka oikeasti vähentävät päättäjiä.
Rahaa kaatamalla nämä asiat eivät ratkea, vaan pitäisi antaa työntekijöiden käyttää omaa järkeään. Tulee mieleen se ruotsalainen keittäjä, joka sai potkut kun ei tehnyt sellaista ruokaa kuin käskettiin, vaan oikeasti hyvää ruokaa. Tästä tismalleen on kyse myös Suomessa, isommassakin mittakaavassa.
Siinä on veronmaksajan taas mukava nukkua yö ja miettiä mitä järkeä tässä kaikessa on.
Vastaa