JB testaa: Koli

kirjoittaja

in

Hiihtelytarinat jatkuvat. Tällä kertaa arvostelun kohteena Koli. Tämä testaus ja arvostelu on tehty pitkittäistutkimuksella, ja tutkimusotteiden aikaväli on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuorokauden mittaisista pätkistä aina useiden viikkojen pätkiin (+ tietenkin kesäkausi). Kuitenkin kiinnostavaa on ainoastaan tämän hetken tilanne, joten ei anneta historian painolastin turhaa viedä meitä syviin vesiin.

Tänä vuonna Koli on ollut poikkeuksellisen lumeton. Yleensä Koli on ollut hyvin lumivarma ja tässä vaiheessa ollaan voitu hiihtää jo lähes koko kapasiteetilla. Tänä vuonna niin ei kuitenkaan ole, vaan auki on vasta 1,5 rinnettä – Pielinen ja Ipatin alaosa. Lisäksi rinteet eivät ole täysleveitä, vaan leveydestä puuttuu joitain metrejä.

Lauantaina olin mutkamäessä alppisuksilla. Rinne oli kova, mutta ei jäinen. Pallomerta ei ollut. Tasainen. Hyvin ajettu. Tykeistä ei tykitetty silmille töhnäpasaa. Sain tehtyä (omasta mielestäni) hyviä käännöksiä. Rokkas täysillä. 2300kcal. Tänään olin vuorostaan telemark-vehkeillä. Myös kaveri oli telluilla, tarkoituksena oli vähän laskea ja vähän koittaa neuvoa, sen vähän mitä mä siitä nyt tiedän. Yöllä sataneen lumen (Kolin toppiin oli satanut ehkä muutama 3-5 cm?) päälle ajettu koneen jälki oli tasainen ja pehmeä. Täydellinen aloittelevalle telluharrastajalle. Kehitystä tapahtuikin nopeasti. Itsellä oli välillä vaikeuksia saada suksi pysymään rinteessä pehmeyden vuoksi, osuiko side rinteeseen? 1700kcal.

Kolilla on kuitenkin tunnelmaa. Se ei ole Tahko, eikä Ruka! Koli ei yritä olla tunturi, koska ei ole sitä. Koli ei yritä olla mitään muutakaan, vaan on vaan. Profiililtaan varsin vaihtelevien rinteiden lisäksi siis löytyy myös palvelevaa henkilökuntaa, vähemmän palvelevaa henkilökuntaa, turisteja ja koliaborginaaleja. Sekaan mahtuu hyvin, näyttämisen tarvetta ei ole ja meininki ei ole kamoilla elvistelyä ja näyttäytymistä.

Kaikki ei kuitenkaan ole täydellistä. Kolilla ei ole offareita. Ja vaikka olisikin, metsässä laskeminen on kiellettyä kansallispuiston alueella. Toisekseen, Kolin tuolihissi on HIDAS. Vaikka sen hitautta on todistetusti käytetty hyväksi hiihtokissan hankkimisessa(!), niin se on rasittavan hidas tällaisille ei-pelaajille. Onneksi aina niin aurinkoiset ja vitsikkäät hissimiehet piristävät, vaikka hissi olisikin hidas.

Kolin vuokraamossa palvelee asiantunteva ja erittäin innokas työvoima. Lisäksi Atomicin uusi mallisto on juuri näillä hetkillä tulossa hyllyihin ja jo nyt vuokraamosta löytyy äärimmäisiä suksia äärimmäisille ihmisille – sekä vuokrattavaksi että ostettavaksi – huokeaan hintaan.

Lyhyesti, Koli:
+ Hyvät rinteet
+ Hyvät profiilit
+ Tunnelma
+ Loistava henkilökunta
+ Avulias vuokraamohenkilökunta
+ Edellispäivän munkit usein tarjouksessa alakahviossa

– Ei offareita
– Hidas hissi


Kommentit

6 vastausta artikkeliin “JB testaa: Koli”

  1. Millainen on pallomerilumi/rinne?

  2. ”Millainen on pallomerilumi/rinne?”

    Laskettelurinne, joka on lumetettu hätäisen ahneesti, jolloin vettä on laskettu pikkupakkasella tykeistä liikaa suhteessa ilman määrään. Tahko on malliesimerkki tästä!

  3. Eli tuleeko mäkeen silloin vähän kuin palloja, jos niin minkäkokoisia ja näköisiä? Hmm, aika jännää kyllä.

  4. käyttääköhän se haqlinen nyt nuita verbejä ihan oikein…

  5. Sellasta golfpallon kokosta paakkua, kun tykkikasa levitetään tampparilla.

    Joo mie en noista verbeistä tiiä, kun ei tuolla mehtäkoneopistossa ollut liiemmin äikän tunteja.

  6. mulle on kerrottu lumettamisen tarkoittavan aivan toista ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.