Kaikkihan meistä on nähnyt elokuvia, joissa joku epäonninen soittaa hätäkeskukseen ja sieltä soitetaan vaan jonotusmusiikkia. Olen aina luullut, että se on fiktiota.
Tämän päivän Hesarissa on juttua siitä, kuinka pahimmillaan poliisin hätänumeroon soittaessa joutuu jonottamaan 30 minuuttia. Pidempään kuin Elisan asiakaspalveluun. Pistää miettimään.
Hassua on myös se, jos näet jonkun kaatuvan pyörällä poskelleen asfaltille niin keskusta ei kiinnosta se, että mies ei liiku vaan se, että ”haiseeko se viinalle?”. Kun selvisi, että jamppa on kännissä, niin yhdistettiin poliisille. Henkilön pulssista/hengityksestä yms ei kysytty yhtään mitään. Ei sen väliä.
Hehe.
Mutta todellisuudessa ne eivät kysykään pulssista ihan käytännön syistä. Paikalle sattunutta auttajaa ei pidetä kyvykkäänä tunnistamaan pulssia. Kuulostaa ehkä naurettavalta, mutta säikähtänyt ja ehkä hieman paniikissa oleva auttaja saatta pulssia tunnustellessa tuntea oman pulssinsa. Ja näin elvytystä ei aloiteta vaikka jampalla oiskin sydän pysähtynyt.
Tai voi käydä toisinkin päin. Paniikissa pulssia ei osata tunnustella oikeasta kohdasta ja aletaan elvytys, joka voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai rytmihäiriöitä.
Näin meille kerrottiin valtion leikkikoulussa.
Jos se haisee viinalle -> se on kännissä -> sillä on juopon tuuria -> ei damagea.
Vastaa