Jotenkin autoilevan ihmisen pysäyttää kolaripaikalle tuleminen. Ensin ihmetellään vilkkuvaloja, sitten odotetaan jännityksellä, mitä siellä on tapahtunut ja sitten lopulta nähdään, yleensä epämiellyttävä, itse tilanne. Tällä kertaa hirvi oli juossut tielle vähän Simpeleestä Lappeenrannan suuntaan. Kuolonuhreja ei vaikuttanut olevan.
Vanhemmiten olen alkanut innostua noista hälytysajoneuvoista. Joskus juniorimpana en ymmärtänyt, kun vanhemmat ihmiset puhuivat kauniista paloautoista tai hälytysajoneuvoista yleensä. Nyt viime vuosina olen huomannut itsessänikin sen, että kun saadaan paljon vilkkuja katolle, niin homma alkaa näyttämään mielenkiintoiselta. Tänään väistelimme tuon kolarin yhteydessä yhtä hälytysajoneuvoa, joka tuli meidän takaa ohjaamaan liikennettä.
Kaupungissa se on vaan niin siistiä, kun isot paloautot puikkelehtivat liikenteessä, ajavat liikenteenjakajien vääriltä puolilta ja kaikkea levotonta. Jo pelkästään se, että isot autot ajavat pillit päällä kaupungissa seitsemääkymppiä saa kylmät väreet kulkemaan selässä.
Olen ehkä outo.
Vastaa