Red_Blue sanaili muropaketissa näin:
Jos tämä tekijänoikeusjuttujen siviiliprosessi todellakin saadaan voimaan tekijänoikeusmafian haluamassa muodossa ja sen tulkinta asettuu oikeudessa myös heidän haluamaansa muotoon, niin menettelyä voi havainnollistaa seuraavasti tapauksessa, jossa väitetään jonkun Internet-yhteyden tilaajan harrastaneen P2P-vaihtelua ”kaupallisessa laajuudessa”, ts. jaossa tai latauksessa on väitetty olleen pari sataa tiedostoa:
1) Aamulla klo 7 ovesta kirmaa sisälle, ei poliisi, vaan ulosottomies (no joku sinihaalarinen passipoliisi voi olla siellä joukon jatkona jos ei ole parempaa tekemistä ja virka-apua on erikseen pyydetty, mutta ei kukaan Isokuortti tai muu herra isoherra tietokone-etsiväkomisariointernettarkastaja), sekä TTVK:n (eli Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen) tutkijat. Kyseiset henkilöt vievät koneet ja tallennusmediat takavarikkoon vastusteluista huolimatta (Laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa 5 §, ulosottolain 7 luku, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 ja 4 §). Tämä on ensimmäinen tieto vastaajalle, että häntä epäillään jostain (ei tule mitään etukäteisvaroitusta keltään).
2) Koneensa menettänyt menee ostamaan uuden myllyn, että pääsee takaisin nettiin ottamaan selvää että mistä oli edes kysymys ja etsimään asianajajaa. Nettiyhteys ei toimi seinästä eikä kännykästä. Asetukset ovat kunnossa mutta pakettiakaan ei liiku. Soitto ISP:lle paljastaa, että sinne on saapunut käräjäoikeudesta keskeyttämismääräys (TL 60 c §), eikä kyseiselle henkilölle saa avata mitään yhteyksiä. Samalla avulias ISP:n asiakaspalveluhenkilö osaa kertoa, että ISP:ltä myöskin lähetettiin TTVK:lle ja Sony BMG:n ym. parin kymmenen jenkkifirman asianajotoimistolle kyseisen tilaajan yhteystiedot oikeuden päätöksellä pari viikkoa aikaisemmin, kertomatta liittymän omistajalle asiasta yhtään mitään (TL 60 a §).
3) Vastaaja vihdoin pääsee oikeuden eteen parin viikon päästä ja yrittää selittää ettei ole kenenkään oikeuksia loukannut vaan ajaa Tor/I2P/Freenet tms. solmua, eikä monikerroksisista salauksista johtuen pysty selvittämään kuka hänen kauttaan on liikennöinyt. Käräjäoikeuden 65-vuotias laamanni ei ymmärrä asiasta sanaakaan, mutta vastapuolen selitykset ”miljoonatappioista joka päivä” ja ”kansainväliseen rikollisorganisaatioon kuuluva bulvaani” uppoavat kyllä, eikä keskeyttämismääräyksiä tai takavarikkoja pureta.
4) Asian käsittely parin täti-ihmisen avulla vahvistetussa kokoonpanossa ei tilannetta juuri paranna ja vastaaja tuomitaan olemattoman näytön sijaan vastapuolen juristilauman taidokkaan sumutuksen ansiosta TL 2 § loukkaamisesta. Asiassa ei puolustusta auta se, että oikeus on jo kuullut useaan otteeseen vastapuolen samat tarinat yksipuolisissa kuulemisissa (TL 60 a § ja TTL 5 §), jolloin sille on jo muodostunut ennakkokäsitys, että kantajapuolen väitteet ovat uskottavia, koska vastaaja ei ole päässyt niitä kiistämään alusta asti, vaan vasta pääkäsittelyn yhteydessä.
5) Vastaaja tuomitaan maksamaan hyvitystä 20 € per koneen läpi TTVK:n kuvaruutukaappausten mukaan kulkeneet tiedostot (200 kpl parin viikon aikana), lisäksi korvausta markkinahäiriöstä yms. ”haitasta” 5000 €, + vastapuolen sianajokuluja 5000 € = 14 000 €.
6) Lisäksi oikeus tuomitsee vastaajan kertomaan mistä tiedostot ovat peräisin ja minne ne ovat olleet menossa. Vastaaja kiistää voivansa sitä kertoa, koska tiedot on salattu. Oikeus vaatii uhkasakon voimalla paljastamaan tiedot, eikä usko selityksiä salauksen rikkomattomuudesta tai perustuslaissa turvatun viestin luottamuksellisuuden suojan pätemisestä tapauksessa. Koska ei ole mitä kertoa, langetetaan uhkasakko 1000 € maksettavaksi. Tämä uhkasakko tuomitaan vaikka käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen vaan siitä aiotaan valittaa (TLL 7a§1).
7) Lisäksi oikeus tuomitsee kieltotuomion TL 56 g § nojalla, jolloin vastaajaa kielletään uhkasakon nojalla välittämästä kolmannen osapuolen liikennettä (vaikka ISP:llä on siihen laillinen oikeus ja myös sopimusvelvollisuus).
8) Vasta hovioikeudesssa kuukausien tai jopa yli vuoden päästä vastaaja pääsee esittämään asiaansa tuomarille, joka ei ole asian aikaisemman käsittelyn monien tekijänoikeusmafian edustajien puolelle menneiden sivuasiaratkaisujen käännyttämänä jo valmiiksi täysin rikkaamman osapuolen vietävissä. Tässä vaiheessa tosin poloinen vastaaja on joutunut sijoittamaan tuhansia €uroja uhkasakkoihin ja oman asianajajansa palkkioihin, ellei sitten ole persaukinen jo ennestään ja täysin oikeusavun varassa. Kukaan ISP ei myöskään halua häntä asiakkaakseen vaikka teoriassa saattaisi teknisesti ollakin mahdollista myydä yhteyttä jotenkin kieltopäätöstä kunnioittaen.
9) Vastaaja on kuitenkin täysin syytön, ainoastaan kafkamaiseksi rakennetun kiristysjärjestelmän uhri. Naapurin Pekka ”sopi” asian jo vaiheessa 1 ja maksoi ”vain” tekijänoikeusmafian vaatimat 3000 €.
Vastaa