Hieman pidennetty ja tapahtumarikas viikonloppu on sitten takana. Sen verran oli tosiaan tapahtumia, ettei blogiin kerinnyt kirjoittelemaan. Kerrataanpa hieman, että mitä on tapahtunut.
Lauantai
Lauantai aamuna heräsin puoli seitsemältä. Oli polttaripäivä. Valmistauduin lähtöön yhden yön kestävälle polttarireissulle. Siskoni kanssa huhtikuussa naimisiin menevä sulhanen vietiin ensimmäiseksi polvijärven jäälle, pilkkikilpailuihin. Hän toimi virallisena reiänporaajana, tunnuksella: vielä kerran vieraaseen reikään. Aurinkoisella, joskin hieman tuulisella jäällä aika kului nopeasti. Reikiä tuli reilusti, tosin kalamiesten kateus aiheutti huvitusta.
Sieltä lähdimme Kolille, Ukko-Kolin hotellille syömään. Tilasimme Pizzat. Pizzoihin meni 56 minuuttia, ennen kuin ne tarjoiltiin meille pöytiin. Selityksenä oli että pizzapohjat olivat jäässä. Jäässä? Miten jäisen pizzapohjan sulattamiseen voi mennä tunti?
Syömisen jälkeen päivänsankari laski pulkalla Kolilta alas, kävi tunnin koiravaljakkoajelulla (pääsi myös itse ohjastamaan) ja käveli meidän kanssa lumikengillä jonkun kilometrin Kiviniemen maastossa. Loppuilta vietettiin eräänlaisessa kodan ja laavun yhdistelmässä, paistellen makkaraa ja leipää ja virvokkeita nauttien. Piipahdus savusaunassa kuului myös sisältöön.
Sunnuntai
Sunnuntai aamuna lähdettiin paikasta pois. Pientä hässäkkää siinäkin tuli, mutta lopulta olimme kaikki kotonamme. Vaihdoin nopeasti vaatetta ja söin jotain ja hyppäsin bestmanin ja hänen veljensä kyytiin ja lähdin kohti Helsinkiä, kohti Otaniemeä, jossa majoituksesta vastasi TheH, ja lopulta kohti Studio 51:stä ja iltaa jossa meitä vauhditti Club Colors ja DJ Tiësto
Paikka oli hieno, ihmisiä oli paljon. Ihmisten paljous on tietysti monitahoinen juttu, mutta 1400 lippua tapahtumaan oli myyty. Ilmeisesti tapahtuma oli isoin missä olen ollut, vaikka en muistakaan paljonko Tranzexperiencessä oli Tampereella syksyllä. Kauan ruosteessa olleet kiksusormet pääsivät vihdoinkin taas kokemaan ulkoiluttamista, kun Tiësto tykitti enemmän ja vähemmän klassikoita yleisölle, tosin yleensä jollain uudella miksauksella. Tapasin muutaman tutunkin ja oikein vanhat hyvät ajat tulivat mieleen. Minulla oli todella hauskaa. 26euron arvoinen lipunhinta ei tuntunut laisinkaan pahalta.
Bileiden jälkeen siirryimme takaisin Otaniemeen ja aiheutimme mm. huomautuksen liian kovasta musiikista. Itse sammahdin jo kuuden aikaan aamusta(siis nukahdin) ja muut joskus seitsemän aikoihin. Vetoan siihen, että edellinen yö, jolloin nukuin noin kaksi tuntia, verotti minulta voimia ..
Maanantai
Maanantaina ei tapahtunutkaan enää mitään. Heikkoa oloa potiessa lähdimme valumaan omille puolillemme Suomea (Lappeenranta, Vaasa, Raahe..) ja nyt olen sitten tässä. Vanhaksi taitaa vaan tulla. Vieläkin on heikko olo.
Hauskaa oli. Todella hauskaa. Harmi että osa porukastamme jäi pois bileistä sairastumisen takia. Todella harmi.
Vastaa